Mongold ediin zasag, devshil hugjliin BOOM ehleh gej baina. Huchtei aadriin umnuh shig nam gum bolood yag l usren devshih gej baina gej oilgoj baina. Mongoliin ediin zasgiin BOOM-d huvi nemree oruulya. 

Erunhii saidiin ug uneheer setgel gargasan, unen setgeliin ug bolov uu gej bodoj bna. Unshih tutam uhaaral, erch huch ugch baina, minii huvid. Bi surguulia duusganguutaa Canadaas butsah gej baina. Mongoloos irsen 12 huntei uulzahad, tus burtee l Mongol uneheer bolomj bii bolood baina gesen humuus bna. 

Uls maani saikhan bolchihvol bugded maani heregtei baihaa. Tiimees Erunhii Saidiin ugiig unshaad uuriihuu dotood zun soving chagnaarai, bas itgeerei, Zaluusaa. Ene ilgeeltiig eldeveer goochlon bichij baigaa zarim nuhud bol yanz buriin zorilgotoi baih shig, zarim ni uneheer itgehgui ch baigaa baih, gehdee iim metgeltseen baina gedeg ene bol uneheer amin chuhal sedev gej oilgogdoj baina. 

Ulsiin hugjil geheer tenger tulsan undur baishin, hurdnii zam, McDonalds bish baihaa. Erduu l hun bur hooltoi, bairtai, eruul, ayulgui amidrah l HUGJIL gej oilgodog. Zuv hudulvul ene buhniig guitseeh tiim hetsuu bishee, uneheer bish. Ter buhniigee bid uursduu l buteehgui bol hen ch bidend beldej uguh bilee dee. Hund on jiluuded Ta bid eh ornoosoo hol yavaa maani  gartsaagui olon shaltgaantai ch, ”Ugie gevel gantsaasaa, uilaya gevel sohroosoo” gej bolomjtoi heseg maani Mongoldoo butsaj uhaanaa shavhaj, tusaa hurgeh heregtei baihaa. 

Hunii nutgiin saikhan, hund nyalzdaggui gedeg. Bid ur huuhdiihee ireeduig bodoj harid uldej baigaa gedeg ch, bidnees hoish eh ornoosoo holdson, hunii nutagt uldsen huuhduuded maani her saihan ireedui baigaa bol gedgiig dahin dahin tungaahad iluudeh yumgui. Olon jiliin hoino harid uldeesen ursed mini Jude-iin tavilan tohiohgui geh batalgaag hen ugsun bilee, hen baruunii soyol, niigmiig tugs geed batalchihsan bilee. Uhtel haramlah urs maani Mongol shoroon deeree gunduu ch boltugai TUSGAAR suuj baihad ih muudaa ulsuhiin zovlong uzehees erh chuluu, yalgavarlaliin doromjoos angid uldej chadna baihaa. Tiimees tedendee zoriulaad Mongol eh orondoo, yag hariin nutagt zutgedeg shigee ajillahad  sergeed l irne dee.

Odoo bid ch uursduu, unendee, amidarch baigaa uls ornuuddaa 2-r zergiin hun shig l uzegddeg ni hudlaa bish shuu dee. Tegvel enhrii ursiig tani iim l ireedui huleeh baih daa. Canada uls 1867 ond baiguulagdahaas umnu l Hyatad ajilchid Canada Pacific Railway-iig barij, suurishsan baidag. Getel tuunees hoish 100 garui jil uliran odoj, tav dahi ue ni soligdosnii daraa l 2006 ond anh udaagaa Hyatad garaltai hun Canada-iin Federal Parliamented songogdoj baina. Gehdee bur hun amiih ni 30% garuig ni hyataduud ezeldeg British Columbia mujid l arai gej garch baisan um. Tegvel bidend, bidnii ur huhded her ih bolomj baih yum boldoo gej boddog. Medeej Mongoloo duursgaj yavaa olon olon ohid huvguudee end baharhan duridah heregtei.

Bidend buh zuil baina, erh chuluut tusgaar uls, erdenes bayalag uudam gazar, erdem tugs suu bilegtnuud… Etseg uvgudiin amia zolin uldeesen orondoo Ezen ni boloh uchirtai bid harid  dormjlogdon zutgeh yu ni saihan bilee. Unuudur huchirheg Mongoliig bid l buteehgui bol hen chadah um, bid uurchluhgui bol hen hiih bilee??? Bidnii ue negent irjee, evsen negdej Mongol ulsaa bosgoyo. Haluun amiaraa baiguulj ugsun tusgaar ulsiig ni buleen hulsuuruu bosgoj bid chadna. Shine ueiin davalgaa butsaj irlee Mongoldoo, Mongol hunii saruul uhaand bi ch bas itgedeg. 

Hundetgesen,

U. Boldsaikhan